Mä oon usein melko rivakka liikkeissäni (myös blogin kirjoittamisessa) siinä mielessä, että jos jotain päätän, niin teen, enkä ihan liikoja jää pohtimaan ja hienosäätämään. It’s me ja oon yleensä ylpee siitä 😊 Että tälleen jälkikäteen, kun lukee noita tekstejä, niin niihinhän vois lisätä vaikka mitä, mm. tohon viime tekstin uni-kohtaan. Mutta ei mennä siihen nyt, vaan porskutetaan eteenpäin tätä jatko-osaa, missä kerron omat keinoni pysyä kunnossa ja virkeänä. Toivottavasti tästäkin joku saa inspiraatiota pohtia omia keinojaan!
RUTIINIT
On mun mielestä paljon helpompaa lähteä salille tai lenkille, kun niihin on lähtökohtaisesti etukäteen varattu tietty aika päivästä tai viikosta. Samoin edesauttaa, jos treeniä tukevat ruoka-ajat ja se kullanarvoinen nukkuminen on rutiinia. Joku voi olla tästä eri mieltä ja nauttia päivien erilaisuudesta ja spontaaniudesta, mutta mun mielestä itsestä huolehtiminen helpottuu huomattavasti, kun on jonkinlainen systeemi. Mullakaan ei kyllä päivät ole samanlaisia keskenään, mutta viikot aikalailla on. Maanantaina ja tiistaina pidän konttori- ja kotipäivän, käyn aamulenkillä ja treenaan salilla. Keskiviikkona ja torstaina on asiakkaita iltapäivästä ja ehkä salitreeni, jos viikonloppu näyttää täydeltä, enkä silloin pääse. Perjantaina on asiakkaiden kanssa aamuvuoro ja iltapäivällä sali. Viikonloppuna taas omat kuvionsa. Iltarutiinit alkaa suht samaan aikaan pääsääntöisesti joka päivä ja unta tulee lähtökohtaisesti joka yö 7-9 tuntia. Vannon rutiinien nimeen, jos haluaa pysyä kunnossa ja virkeänä; rutiinit nukkumiseen, aamutoimiin (aamusta on paljon kiinni, miten päivä sujuu), syömisiin sekä treeneihin viikkotasolla niin, että niistä pidetään kiinni vaikka (melkein) mikä olis. Kun rutiinit on vakiot, niihin on helpompi palata myös silloin, kun esim lomamatkan tai keittiöremontin jälkeen taas alkaa ns normi elämä.
JOUSTAVUUS
…ja heti kun oltiin päästy rutiineihin, joustetaan niistä vähän! Tätä vähän sivusinkin tossa stressin hallinta-kohdassa aiemmassa kirjoituksessa. Tarkoitan siis sitä, että jossain kohtaa kannattaa mun mielestä ehdottomasti joustaa ohjelman noudattamisessa ja superterveellisten aterioiden koostamisessa. Tää joustaminen on kuitenkin pitkälti sellainen itsetuntemuskysymys. Koska joustan liikaa ja se muuttuukin itsepetokseksi ja tekosyiden keksimiseksi? Motivaatiosta kertovissa blogautuksissa kirjoitin siitä, että kaiken pohjana on oltava omat arvot; mitä pitää tärkeänä ja millainen haluaa olla ja miten toimia suhteessa hyvinvointiin ja terveyteen. Silloin on helpompi tiedostaa valinnan hetkellä, onko salitreenin skippaaminen stressaantuneena ja superväsyneenä pyllistys vai kummarrus itsestä huolehtimiselle ja paremmalle vireystilalle. Tässä kohtaa joustavuus tarkoita ei sohvaa ja sipsipussia (koska lohturuoka), vaan parempi vaihtoehto voisi arvojen kannalta olla pikku käppäily ulkona ja aikaisempi nukkumaan meno.
Aina ei mun mielestä toki tarvii olla miettimässä, onko kaiken oltava just täydellisesti terveyttä tukeva valinta. Jos 90% valinnoista on sellaisia, niin täysin hyvällä omallatunnolla ja kaikilla aisteilla nautiskellen voi silloin tällöin käpertyä sohvan nurkkaan pizzan ja överijäätelöjälkkärin kanssa. Siinä kohtaa ihana herkkuhetki juurikin tukee jaksamista ja elämästä nauttimista.
OLEELLISTEN ASIOIDEN HYVÄKSYMINEN JA TOTEUTTAMINEN
Tähän toteamukseen nää kaikki viisi kohtaa jotenkin kulminoituu. Millainen ihminen haluat olla ja mitä konkreettisia asioita teet sen eteen? Miten elämäntavat näkyy sun kunnossa ja vireystilassa? Näiden kysymysten edessä pitää pysähtyä, jos asiat ei ole niin kuin haluaisi. Aina ei mullakaan ole motia lähteä treenille (ei läheskään joka kerta), mutta sinne silti kannattaa mennä. Jos haluaa pitää hyvän peruskunnon, sen eteen pitää tehdä töitä, eikä toimia ”Nyt ei oikein huvita”-ajatuksen mukaan. Jos haluaa vyötäröltä höttöä pois ja parantaa vaikka veren rasva-arvoja, ei yksinkertaisesti kannata joka kerta ottaa sitä jälkkäriä, kun tekee mieli. Samoin, jos haluaa pysyä kunnossa, pitää katsoa mitä syö ja kehitellä itselle sopivat treenirutiinit. Kun on nukkunut hyvin ja stressitasot suht koht hallussa, tää kaikki on piirun verran (tai vähän enemmänkin) helpompaa. Eli viides ja kans super tärkeä keino pysyä kunnossa ja virkeänä on yksinkertaisesti hyväksyä, että tietyt asiat pitää vaan toteuttaa. Nykymaailmassa on niin helppoa jäädä passiiviseksi, saada (turhan energiapitoinen) ruoka nenän eteen lähestulkoon yhdellä sormen heilautuksella ja viihtyä telkkarin tai somen ääressä yökaudet. Itselle kannattaa asettaa jotkut raamit ja säännöt, vaikka se kuulostaisikin rajoittavalta. Se kuitenkin palkitsee isosti ja monella osa-alueella.
Näihin sanoihin ja kuviin tällä kertaa. Laita ajatuksia kommentteihin tai mun someen, jos jotain asiaan liittyvää tai asian vierestä tulee mieleen 🙂