Taisin hurahtaa tähän ”viisi vinkkiä”- teemaan näköjään 😊 Aloin jo viime tekstin tehtyäni miettiä, mitkä on mun tärkeimmät keinot ja ajatusmallit siihen, että jaksan ja pysyn kunnossa. Samalla tajusin, että mun sormet tulee seikkailemaan näppäimistöllä sen verran tiuhaan ja pitkään, että on parempi jakaa tää asia heti kättelyssä kahteen osaan. Ja niin kuin viime tekstinkin kohdalla, todella toivon, että joku saisi tästäkin uutta näkökulmaa ja buustia omaan hyvinvointiin!
Jaksamisella tarkoitan tässä yhteydessä yleistä virkeänä pysymistä arjessa. Sellaista jaksamista, ettei ole tarvetta ottaa päiväunia, eikä esim. treenaamaan lähteminen ole aivan totaalista pakkopullaa tai itsekurin varassa kamppailua. Kunnossa pysymisellä tarkoitan puolestaan sitä, että viidenteen kerrokseen rappujen nouseminen tai 10 km reipas kävely ei heikennä toimintakykyä, sekä sitä, että kehon koostumus pysyy hyvänä ja jaksaa kantaa jäätävän kokoiset kauppakassit vaikka kävellen kotiin (siinäpä muuten idea!).
Tähän voisi varmasti heittää saman sanoman mitä viime tekstiinkin; ”Syö kasviksia säännöllisesti” tai ”kerää askeleita joka päivä sen ja sen verran”. Kyllä, nekin auttaa asiaan, mutta lähden kuitenkin pikkuisen syvemmillä pohdiskeluilla liikkeelle. Tässä, kuten monissa asiakkaiden kanssa käydyissä alkupalavereissa ja syvällisissä pohdiskeluissa, on tärkeä tiedostaa, että hyvinvointi, parempi jaksaminen ja kunnossa pysyminen (ja siihen pääseminen) vaatii AINA perusteellista prioriteettien, arvojen, resurssien ym. työstämistä. Voit päästä kohtuu hyvään kuntoon ja karistaa jopa 10 kiloa 8 viikon nettivalmennuksella, mutta edessä on joka tapauksessa syvällisempi prosessointi ja tietynlaisten ”sääntöjen” (hölmö sana ehkä) hyväksyminen osaksi elämää.
UNI
Voisi sanoa, että mun mielestä tää on yks tärkeimmistä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä isompi vaikutus unen määrällä ja laadulla on KAIKKEEN, mitä virkeänä pysymisen ja jaksamisen suhteen voi edes kuvitella. Kaikki hyvinvointia edistävät valinnat on tuhat kertaa (ei tutkimuslähdeviitettä tähän) helpompi toteuttaa, kun aivot toimii, kroppa ei ole kuin jyrän alle jäänyt ja koko ajan ei haukotuta. Väsyneenä, tai edes pienessä univajeessa on vaikeampi vastustaa nopeita energianlähteitä eli höttöhiilareita ja muita vähän turhan tuhteja ruokia, treenille lähteminen takkuaa (se voi olla riskialtistakin) ja sohva vetää puoleensa. Lisäksi väsyneenä palautuu harjoituksista ja muista rasituksista huonommin, joten mikään ei puolla sitä, että pitäis tinkiä yöunesta.
Nykyään unen merkityksestä puhutaan jo tosi paljon enemmän kuin esim silloin, kun itse aloitin pt-hommat. Ja hyvä niin, mutta silti tätä ”salaista asetta” ei vaan hyödynnetä sen ansaitsemalla tavalla. Monesti selitykset on sellaisia, että illalla on omaa aikaa, kotihommia pitää tehdä tai on vielä joku työjuttu, kiinnostava artikkeli tai lempileffa. Ymmärrän tän osittain ja olihan itsellänikin olympialaisten aikaan (ja viime lauantaina kun oltiin katsomassa Kaija Koota) myöhäisempi nukkumaan menoaika. Ja luonnollisesti joskus tulee iltoja, kun syystä tai toisesta haluaa/ on pakko valvoa myöhempään tai ei edes saa unta. Mutta jos tuntuu, että jatkuvasti on päiväsaikaan enemmän tai vähemmän väsynyt, aamulla ei saa silmää auki ja ”kaikki on vaikeeta”, kannattaa ihan ekana suunnata kriittinen katse uneen, eikä nettikaupan ihmepillereihin. Jos unta tulee 6-7 tuntia tai vielä vähemmän, tai unen laadun kanssa on haasteita, niin mä ainakin ohjeistan ekana tsekkaamaan seuraavat asiat:
-Päivärytmi mahdollisimman samaksi oli sitten arki tai viikonloppu
-Iltasella tai myöhään iltapäivällä piristeiden välttäminen (itse en juo kofeiinipitoisia enää about kahden jälkeen päivällä, koska aikanaan huomasin, että se vaikuttaa unen laatuun). Monilla tämä korjausliike auttaa asiaan, vaikka itse muuta väittäisikin 😊
-Mahdollisimman pimeä ja hiljainen makuuhuone
-Illan rauhoittaminen monella tapaa ja valojen himmentäminen
-Ruokarytmi ja illan syömiset sekä päivän aikainen riittävä liikunta
Näistä saisi oman blogin aiheensa enkä ala tässä niitä avata enempää. Jokainen on ne jostain varmasti lukenut. Sanomani on, että uni on hyvin hyvin hyvin tärkeässä roolissa, jos haluaa pysyä kunnossa ja virkeänä. Sanoinko jo ”hyvin”? Mulla on monesti mielessä illalla, jos haluan valvoa jostain syystä kauemmin, että millainen ihminen haluan olla huomenna.
Pimennysverhot ja korvatulpat. Tervetuloa makoisampi uni!
STRESSIN HALLINTA JA HYVÄT IHMISSUHTEET
Kyllä. Tää on mulla kakkosena …vaikka en oikeastaan tiedäkään, onko tää mikään tärkeysjärjestys 😊 Tää asia linkittyy myös vahvasti palautumiseen ja monella tapaa kuten uni, se vaikuttaa valintoihin ja omiin voimavaroihin tehdä hyvinvointia tukevia valintoja. Stressaantunut ja/ tai ärsyyntynyt ja/tai kovin huolestunut ihminen ei yleensä ole ihan parhaimmillaan… Varmasti jokainen tietää, että siinä tilassa ei ole helpointa tehdä fiksuja ruokavalintoja tai innosta lähteä liikkumaan. Tosin moni käyttää hurjaa rääkkitreeniä keinona hallita stressaavia ajatuksia esim töissä tai kotona, mutta siinä mennään usein ennen pitkää metsään (eikä todellakaan sillä metsän rauhoittavalla tavalla). Valmiiksi ylikuormitettua kehoa kuormitetaan vielä lisää ja tuloksena voi olla loppuun palaminen. Tämä on sellainen asia, jota en pysty ymmärtämään.
Mulla itsellä tää vuosi on ollut heittämällä raskain ja stressaavin vuosi mun tähän astisessa elämässä ja keskellä vaikeimpien aikojen koin, että saan liikunnasta voimaa ja ”terapiaa”, mutta mä en lähtenyt tekemään ohjelman mukaista salitreeniä enkä juoksemaan pururadalle pää kolmantena jalkana, vaan treenasin salilla harvemmin ja silloinkin mitä mieli teki. Kävelin myös paljon metsässä (sillä rauhoittavalla tavalla 😊). Toki jokaisella on omat tarpeensa ja halunsa, mutta lähtökohtaisesti stressin keskellä en lähde suosittelemaan kovatehoisia treenejä ainakaan kovin usein.
Olen koittanut pitää aina hyvät suhteet läheisiin. Ja toki muihinkin. Mutta lähisuhteissa olevat erimielisyydet ja muut epäselvyydet kannattaa mun mielestä koittaa mahdollisimman pian selvittää. Perheissä, parisuhteissa, töissä ja joskus harrastuksissakin erimielisyydet, riidat ja mykkäkoulut on mun kokemuksen mukaan melko iso stressin aiheuttaja ihmisillä. Puhuminen on kultaa ja kuunteleminen se vasta onkin. Itsekin näitä olen opetellut ja opettelen edelleen.
Mietin usein asiakkaan (ja oman itsenikin) kohdalla, kun puhutaan stressaavista asioista, että a) mille ei voi tehdä ainakaan juuri nyt mitään, b) mille voi tehdä itse jotain, c) miten voisi yrittää asennoitua vähemmän stressaavasti aisoihin, joille ei voi nyt mitään ja d) mitä voisi tehdä asioille, joihin voi itse vaikuttaa. Kannustan tekemään asioita, vaikka se tuntuisi vaikealtakin.
Stressiin ja uneen liittyen ei voi olla painottamatta aikataulujen hallintaa. Sitäkin voisi pohdiskella kokonaisen oman blogautuksensa verran. Mutta ennen kuin sitä alan edes miettiä, kannustan käymään läpi, onko omat hyvän unen ainekset kasassa, sekä miettimään stressitekijöitä vaikka noiden abcd-kohtien kautta. Mietitään niitä vaikka seuraavalla metsäkävelyllä. Kuten huomataan, mun listassa ei (ainakaan vielä) ole tarkkoja sääntöjä treenimäärille tai ravintoarvoille. Ens kerralla palaan muihin tärkeisiin kolmeen aiheeseen, enkä niissäkään ajatellut proteiinigrammoihin tai jalkakyykyn progressioon paneutua.
