Personal trainerin työssäni yksi isoimmista, valmennuksen mukana kulkevista teemoista varsinkin elämäntapamuuttujilla on jaksaminen. Jaksamisen ympärillä työskennellään eri ihmisten kanssa eri näkökulmista; Yhdellä on ajatus, ettei jaksaisi työpäivän jälkeen mitään ja jää tätä ajatusta uskoessaan aina sohvalle makaamaan, toinen jaksaisi liian ylivirittyneenä vetää toistakymmentä treeniä viikkoon ja sen päälle tehdä omat ja naapurinkin kotihommat. Kolmas kamppailee töiden, muiden velvoitteiden ja treenimäärän kanssa, vaikka ei ihan oikeasti jaksaisikaan.
Jos miettii terveellisiä elämänvalintoja, elämäntapamuutoksen onnistumista,(muutos vaatii vielä aina extra eforttia), tai sitä, että pystyy olemaan sellainen, kuin haluaa olla, niin mitä ajattelette; Mikä on tärkeintä? Vastaus on mun mielestä hyvin selvä: Jaksaminen. Pitkässä juoksussa ja kestävää elämäntapaa ajatellen ei tule hommat onnistumaan, jos suurin osa ajasta menee siihen, että kamppailee jaksamisen kanssa. Huonon vireystilan kanssa kaikki on miljoona kertaa työläämpää.
Mikä ihmisten jaksamista heikentää? Oman kokemukseni mukaan ykkösenä on unen heikko laatu tai määrä. Tähän taas voi olla syinä itse aiheutetut (esim. liian myöhään maate meno, rutiinien puute, alkoholin käyttö, piristeet) tai itsestä riippumattomat tekijät (esim. lasten tai oma sairastelu, haasteet lähipiirissä ja siitä tai muusta aiheutuva stressi). Monesti myös itsestä riippumattomiin syihin voi jollain tavalla kuitenkin vaikuttaa. Uneen liittyvien syiden lisäksi vireystilaa ja jaksamista mun mielestä heikentää huono yleiskunto ja ulkoilun puute, stressitekijät, ei-vireyttä tukevat valinnat ruokavalioon liittyen ja ne epämääräiset päivärytmit. Mut yksi mikä nousee joskus myös mun mieleen on se, ettei oikein osata kuunnella kehoa ja mietitä, mikä asia milloinkin tukisi jaksamista. Miettikääs tätä ja kysykää itseltänne; Mitä tarvitsen just nyt (tai yhtä hyvin tänään/ huomenna/ ens viikolla), että jaksaisin paremmin? Riippuen täysin tilanteesta ja ihmisestä, kuuntelemalla itseään ja tarpeitaan vastaus voi olla ihan mikä vaan esim. näistä:
-päiväunet
-ruokaa
-ravitsevampaa ruokaa
-säännöllisen sykettä nostavan liikuntasession kerta viikossa
-lihaskuntotreenin lisäämisen pariin kertaan viikossa
-lihaskuntotreenin vähentämisen pariin kertaan viikossa
-tahdin rauhoittamisen ja töiden/ velvoitteiden vähentämisen, jos mahdollista
-lomaa
-jonkun mieltä painavan asian selvittämisen tai edistämisen
-selkeämmät päivärutiinit, aloittaen esim. unirytmistä
-vastuiden jakoa perheen sisällä
-selkeän työpisteen rakentamisen kotiin
-veden juomisen lisäämisen
Mulla on sellainen olo, että ihmiset on aika hukassa sen kanssa, mitä keho ja mieli tarvitsee. Eikä se oman itsen kuuntelu toki helppoa ole, kun nyky-yhteiskunta tuntuu painottavan hurjaa suorittamista ja mm. some luo omat paineensa vielä tähän peliin.
Aika usein siis aloitetaan valmennus siitä, että rakennetaan jaksamista paremmaksi. Puhutaan unesta, asetetaan sen suhteen vähän tavoitteitakin ja mietitään, miten arkea voisi muokata paremmin jaksamista tukevaksi pienin, mutta konkreettisin askelin. Monesti viikkoraporteissa sovitaan vireystason ja jaksamisen arvioinnista asteikolla 0-10. Valmennuksen alussa se voi olla vaikkapa 6/10 ja loppua kohti parantua huomattavasti!
Ajattelin listata tähän viisi vinkkiä, joita voi olla hyödyllistä pohtia, jos tavoitteena on parantaa vireystasoa.
- Kysy itseltäsi aidon raakarehellisesti: Mitä tarvitsisin, että jaksaisin paremmin just nyt? Ja toimi sen mukaan. Mieti, mikä kuormittaa ja koita vaikuttaa siihen.
- Jos et ole varma kohdasta 1, mieti, oletko nukkunut viime aikoina säännöllisesti ja hyvin. Jos se on kunnossa, tsekkaa ulkoilu ja liikunta sekä säännöllinen ja monipuolinen syöminen.
- Tsekkaa, onko mahdollisesti päivä- ja viikkorytmi ihan hukassa ja onko viime aikoina tullut tehtyä töitä liikaa (ihminen tarvitsee ehdottomasti myös palautumista töistä!)
- Tsekkaa, noudatatko jotain treeniohjelmaa kuin piru raamattua, vai kannattaisiko joskus ohjelmassa lukevan kovan jalkatreenin tilalle tehdä rauhoittava metsäkävely
- Tsekkaa, että päivässä ja viikossa on palauttavia hetkiä, jolloin ei tarvitse tehdä mitään aikataulutettua ja voit tehdä jotain kivoja juttuja, esim. loikoilla lapsen tai koiran kanssa sohvalla.
Niinkun viime tekstissä kirjoitin, mä olen kans vähän vähentänyt töitä jättämällä kaikki uudet ohjaus- ja valmennuspyynnöt nyt vastaanottamatta. Otin jo ajat sitten viime viikolle vapaata, koska oltiin Tampereella perheen ja mun siskon kanssa. Käytiin katsomassa Suomen lentismiesten EM-alkulohkon pelejä sekä muitakin huippupelejä. Olipa mahtava tunnelma! Lisäks käytiin kahdesti pelaamassa pakohuonepelejä. Se on jännää ja tosi kivaa yhteistä tekemistä! Meillä oli myös ihana kämppä ihan pelipaikan vieressä, ei olisi voinut parempaa toivoa (Sisko oli hereillä majoituksen kanssa riittävän ajoissa jo kesällä)!
Suomen Veljesten keskipelaaja Severi Savonsalmi 🙂
Oltiin salillakin, mutta mulla ei oikein treeni kulkenut, joten en vaatinut itseltäni ihmeitä. Oon harmittavasti tuntenut jo reippaan kaksi viikkoa ihme kolotteluja kropassa, kuin olisi flunssassa mutta ei ole. Oon tässä pari kertaa kokeillut treeniä, mutta ei vaan tunnu normaalilta kroppa. Sen takia peruin viime lauantain leuanvetokilpailunkin. Piti levätä! (Päätin myös, että jos tällä viikolla ei helpota, meen tohtorille). Mulla oli samanlainen oirehdinta 2 vuotta sitten loppukesällä; Tuntui, etten oo täysin kunnossa ja piti vaan himmata kaikkea fyysistä tekemistä. Se kesti muutaman viikon, ja sit yhtäkkiä vaan oireet oli poissa. Mulla on viimeiseen 2 kuukauteen tullu varmaan yhteensä 10 treeniä tai rasittavampaa jumppaa, mikä määrä mulle tulee normaalisti kahdessa viikossa. Noh, mihis täs on kiire. Eikä kroppaa voi oikein hoputtaakaan toipumaan.
Tähän loppuun treenikuva tytöistä. Oli avara, valoisa ja hyvin varusteltu GoGo Express-sali siinä Nokia Arenan yhteydessä. Ainut miinus oli liian liukkaat leuanvetotangot! Plussaa oli edullinen kertakäynti (10,-/ nenä).
Tosi paljon on kaikenlaisia pöpöjä liikkeellä. Muistetaan pestä käsiä ja syödä terveellisesti!
Ens kertaan, moi!