Mitä teidän mielestä personal training on? Mulla on vahvasti sellainen kokemus, että jotkut ihmiset pitää pt:n roolia puhtaasti ohjeiden jakajana, treenipiiskurina ja asiakkaan ”kurissa pitäjänä”. Tähän valmennukseen suhtaudutaan joskus kuin määräaikaiseen ajanjaksoon, jolloin tsempataan hirveästi ja saadaan kroppa minttiin. Odotetaan sitä lappua, missä lukee, että kuinka monta sarjaa kyykkyä tehdään ja millä painolla sekä miten monta perunaa voi ottaa lounaalla. Siksipä moni valmennukseen tuleva lievästi sanottuna vähän hämmentyykin, kun alkutapaamisessa kysyn vaikka, että mikä on hänelle tärkeää, ja miksi. Siinä sitten asiakas vähän kiemurtelee penkissä.
Jep, on totta, että kaikki ei voi (tai edes halua) palkata joka viikko tavattavaa valmentajaa ja/tai olla viikoittain yhteydessä vielä sähköpostissakin. Silti; jos ollaan sovittu personal trainingista, niin sovittujen raamien sisällä se on aina mahdollisimman henkilökohtaista, koko elämäntilanteen huomioivaa (kunto)valmennusta, kannustamista sekä toiminta- ja ajatusmallien muokkaamista kohti yhdessä laadittua tavoitetta. Tavoite voi myös muuttua matkan varrella ja sitä voidaan hyvin kyseenalaistaakin siinä homman edetessä.
Miten personal trainigista saa sitten irti kaiken, mikä otettavissa on? Lähtökohtaisesti sovitaan aina, millaisesta sisällöstä on kysymys. Jos ollaan sovittu kymmenen tapaamista ja kertaalleen harjoitusohjelman päivitys, siinä ei kovin syvällisiin psyykkisen valmennuksen sessioihin ehkä päästä (eikä varmasti silloin ole tarkoituskaan), mutta jos ollaan valittu esim. mun tarjoama yleisin 3 kuukauden aloituspaketti, jossa on mm. 6-10 tapaamista ja joka viikko yhteydenpito, aletaan olla jo aika kokonaisvaltaisessa valmennuksessa. Saatikka sitten, kun valmennus jatkuu ja ollaan joka viikko yhteydessä jatkossakin ja vuorovaikutus on toimivaa.
Kaikista tärkein tekijä valmennuksen onnistumisessa on (nyt tulee yllättävä tieto), että valmennettava sitoutuu yhdessä sovittuihin juttuihin ja pyrkii oikeasti myös tekemään asiat, joita ollaan työn alle otettu. (Sama koskee muuten myös valmentajaa!) Usein toimitaan niin, että otetaan joksikin aikaa erityisen huomion alle joku tietty juttu, esim klo 22 mennessä nukkumaan meneminen tai joka aterialle kasvisten ottaminen. Sitten seurataan, miten se lähtee sujumaan. Monelle on huojentavaa, etten sivallakaan sähköpiiskalla, jos tavoiteteko ei ole 100-prosenttisesti sujunut.
Aika lailla yhtä tärkeää, kuin tekoihin sitoutuminen, on mun mielestä avata ajatuksia, esim. tekotavoitteiden sujuvuudesta ja niihin liittyvistä haasteista (jotka on usein mielen tasolla). On tärkeää olla rehellinen ja kertoa, miten muutenkin menee, ei pelkästään raportoida kyykkytuloksista tai treenimääristä. Valmentajalle on todella tärkeää tietää, millaisia asioita asiakas käy läpi elämässä (ei mulle tarvitse välttämättä kertoa, jos vaikka seksielämä puolison kanssa sakkaa, mutta yleisellä tasolla on hyvä tietää, että asiakkaalla on parisuhteessa vähän vaikeeta nyt). On myös super tärkeää käsitellä haasteita ja ajatusmalleja sekä miettiä yhdessä esim. kokonaiskuormituksen tasoa elämässä. Silloin, kun myös valmentaja tietää, missä mennään, on valmennuksesta mahdollista saada irti paljonkin ja usein se kantaa myös pidemmälle valmennuksen loputtua, kun on saanut ja harjoitellut uusia, hyvinvointia tukevia ajatusmalleja ja omaksunut työkaluja mm. kuormittavista tilanteista ylipääsemiseen.
Miten toimii asiakas, joka mun mielestä saa eniten irti valmennuksesta?
Oletetaan, että on sovittu tuosta kyseisestä aloituspaketista, johon kuuluu mm. sähköpostitse yhteydenpito, tapaamiset, harjoitusohjelma ja ravintovalmennus. Tällainen asiakas laittaa viikkoraportin sovittuna päivänä sähköpostiin, tai jos ei sovittu päivä sovi, niin mieluummin edeltävänä päivänä, koska vain siten se on mulla vastattavissa silloin, kun olen varannut sille aikaa (voidaan ajatella, että tää on jonkinlainen vinkki muutamille 😉). Hän kertoo viestissä sovituista asioista sekä yleiset kuulumiset, joihin mun vastattua hän vastaa takaisin, jos kysyn jotain (edelleen vinkkinä!). Viestittely on interaktiivista ja yleensä paras ”teho” saadaan, kun siinä tosiaan käydään asioita läpi ja joskus myös oivalletaan. Mä pääsääntöisesti aina sovin nimenomaan sähköpostitse yhteydenpitämisestä, koska puhelimen viesteihin jää niiden runsauden takia joskus vahingossa vastaamatta ja puhelut on huonoja, koska siinä ei samalla tavalla ehdi työstää, mitä haluaa toiselle sanoa, eikä niistä jää mustaa valkoiselle, mistä olisi hyötyä aika usein. Puheluita en muutenkaan suosi, koska en halua, että jotain asiaa, mikä on sillä hetkellä päällä, keskeytetään. Joka tapauksessa koitan sanoa sitä, että eniten valmennuksesta irti saava asiakas varaa aikaa tälle yhteydenpidolle. Se on parhaimmillaan todella hedelmällistä, jopa tärkein osa koko valmennusta!
Valmennettava, joka saa parhaiten irti valmennuksesta, saapuu tapaamisiin ajoissa; jos ollaan salilla, voi esim jo tutuksi tullut alkulämmittely olla tehtynä taikka sitten lämmittelyn aikana käydään asioita läpi. Joka tapauksessa ajoissa paikalle saapuminen auttaa saamaan valmennuksesta enemmän irti. Voidaan myös istua alas käymään mielen liikkeitä ja haastekohtia face to face läpi tai lähteä kävelylle. Läheskään aina paras tapaamisen toteutumismuoto ei ole rääkkitreeni salilla, vaan joskus on hyvä istua puimaan ikävältäkin tuntuvia asioita yhdessä.
Valmennettava, joka saa parhaiten irti valmennuksesta, hyväksyy, että muutos vaatii muutosta tavoissa tehdä ja ajatella. Hän hyväksyy, että aina ei ole super kivaa tehdä uudenlaisia, omaa hyvinvointia pitkässä juoksussa parantavia valintoja. Hän tekee niitä silti ja iloitsee niiden toteutumisesta yhdessä valmentajan kanssa. Hän myös kertoo mahdollisesti, miltä ei-niin-kivat, mutta tavoitteen suuntaiset teot on tuntuneet.
Valmennettava, joka saa parhaiten irti valmennuksesta, on valmis kyseenalaistamaan totuttuja tapoja ja vanhoja uskomuksia. Tää on yksi mun lempiteemoista; totutut tavat ja tutut, orjallisesti noudatetut uskomuksethan on yleensä vaikuttaneet siihen, että ollaan pisteessä, jossa kaivataan apua. Yksi hyvin yleinen uskomus on, että kun tulee ”lipsahdus”, uskotaan, että homma ei onnistukaan ja palataan vanhoihin tapoihin. Personal trainerin tärkeä tehtävä on kertoa, että näitä lipsahduksia sattuu (ne suorastaan kuuluu asiaan) ja auttaa asiakasta tilanteessa eteenpäin. Tätä on personal training ytimeltään.
Nää oli mun ajatuksia, mielipiteitä ja osittain suoranaisia toiveitakin, koska tietysti haluan asiakkaiden saavan valmennuksesta parhaan mahdollisen hyödyn.
Jos olet itse jossain pt-valmennuksessa, mieti, voisitko toimia siinä suhteessa jotenkin paremmin omaa etuasi ajatellen, esim. laittaa viestit ajoissa tai olla rehellisempi. Valmentaja on sinua varten ja on molemmille paljon hedelmällisempää, kun homma toimii.
