Ihanaa keskikesää kaikille! Nyt juhannuksena on ollut muutama päivä aikaa hengähtää ilman aikatauluja ja isompia menoja. Tätä tarvitsin! Tässä meidän juhannustunnelmia:
Meidän perhe ja pojat mökillä juhannuksen vietossa. Nopee kuva, koska kaikilla oli kova nälkä. Rantasaunan luona ihasteltiin sorsia ja vain katseltiin järvelle.
Taas on vierähtänyt viikkoja viime postauksesta, mutta en anna sen häiritä. Mun viikonloput on ollu viime viikkoina täynnä; tyttöjen kauden vika turnaus, leuanvetokisat, Iidan ylioppilasjuhla, valmennettavien voimanostokisat, tyttöjen Power Cup- viikonloppu, Ainon kanssa lääkäreissä käyntejä ym… Lomakin lähestyy ja se tarkoittaa sitä, että töitä on ollu ihan reippaasti (Ja tähän se perus: Kukaan ei yrittäjälle kesälomarahaa maksa) Siis haipakkaa on ollut!
Viimeinen A-tyttöjen turnaus toukokuun puolivälissä oli Ainon viimeinen junnuturnaus ja se kyllä herkisti meitä kaikkia! Matkaan on mahtunut ilon hetkien lisäksi vammoja. Sisukkuutta on kysytty eikä kyyneliltäkään olla vältytty.
Rakkaat tytöt Power Cup-kentällä. Ekan päivän vikassa pelissä Aino loukkas samaa, jo vuonna 2020 vaurioitunutta polvea, ja vammat osoittautui pelätynlaisiksi. Huomenna ortopedillä selviää, mikä on hoitolinja…
PowerCupissa oli ekana päivänä perus keli… Vettä tuli runsaasti!
Tässä välissä oon ehtinyt kisata itse leuanvedossa ja tsempata valmennettavia voimanostossa! Hyvä me!!!
Yksi ihanimmista päivistä meidän elämässä oli Iidan yliopilasjuhlat 30.5. Kauheesti oli hommaa juhlia varten, ja vähän stressiäkin, mutta kaikki oli sen arvoista. Onnea rakas!!! Mä oon onnellinen, että tytöt on vielä ainakin yhden vuoden kotona. Ehdin hiukan totuttautumaan ajatukseen, että he saattaa jossain vaiheessa lentää kotoa. IIIIIK!!
Mutta nyt otsikon mukaiseen asiaan:
Mä aina silloin tällöin pysähdyn miettimään tän otsikon mukaista asiaa, kun kuulen puhuttuvan menestyksestä. Siis elämässä. Menestyähän voi urheilukilpailussa, liike-elämässä tai vaikka rakkaudessa, mutta meinasin tässä nyt vähän pohtia, mitä mulle menestys merkitsee erityisesti elämässä.
Arvojen tunnistamista ja niiden toteutumista
Mä ajattelen, että hyvä elämä ja menestys (lähes samat asiat mun mielessä) lähtee siitä, että ensinnäkin tunnistaa omat arvonsa; Mikä on mulle tosi tärkeää? Millainen haluan olla ja miten haluan toimia? Mulle syntyy tunne hyvän ja menestyksekkään elämän elämisestä, kun omat arvot ja teot on samassa suunnassa.
Oman itsen kunnioittamista ja rajojen pitämistä
On vaikea ajatella, että ihminen, joka tanssii muiden pillin mukaan tai jatkuvasti joutuu/ haluaa miellyttää muita, kokisi elävänsä menestyksekästä elämää. Omat rajat voi pitää olematta ns väärällä tavalla itsekäs. Ajattelen, että voin vetää rajat eli ystävällisesti, mutta jämäkästi kertoa mihin suostun ja mihin en. Sen jälkeen vastuu siirtyy kuulijalle. Olen opetellut olemaan miettimättä, ”mitä se ja se nyt ajatteli, kun sanoin noin ja noin”. Opetteleminen on kannattanut, mutta se todellakin myös jatkuu. Itsen kunnioittamiseen liittyy myös omien tavoitteiden tavoitteleminen. Olen monien asiakkaidenkin kanssa jutellut siitä, ettei pidä kysellä muilta lupaa tekemisilleen. Arvostelua saattaa tulla, mutta ei kannata jättää toteuttamatta asioita, joista unelmoi.
Vaikeiden asioiden käsittelemistä rakentavasti
Jotain ihmeellistä menestyksen tunnetta tulee kokeneeksi myös niissä hetkissä, jolloin on ollut vaikeaa ja on saanut käsiteltyä/ keskusteltua rakentavasti ja kypsästi. Silloin kokee, että oppii jotain ihmisenä. Tässä kohtaa on vaikea kuvitella menestyksen tunnetta, jos vain kätkisi kiperät asiat ja välttelisi vaikeita keskusteluja. Elämän mittaan niitä kertyy aivan varmasti paljonkin, ja ne alkaa jossain kohtaa kaivertaa tavalla tai toisella. Haluan, että meillä on perheessä puhumisen kulttuuri, vaikka sitä ei olla kumpikaan Timpan kanssa saatu synnyinlahjana (ja jota itse kukin joutuu edelleen opettelemaan), ja se on vienyt meitä hyvin eteenpäin. Tytötkin on omaksuneet taidon käsitellä asioita puhumalla, mistä oon super onnellinen.
Sitä, ettei vahingoita muita ainakaan tietoisesti
Mun mielestä tää on tärkeää. Mä olen ulottanut tän, niinku mun lukijat tietää, myös eläimiin ja ympäristöön. Mutta että ei tee harmia tietoisesti muille ihmisille sanoilla tai teoilla. Mietin aina mm. somessa selatessa, että miksi joidenkin pitää olla esim. somessa niin epäkohtelias, vihainen ja jopa suorastaan hyökkäävä. Mitä sellaisesta saa? En voi uskoa, että siitä saisi aidosti hyvän mielen! Tähän liittyen mun mielestä menestyksen tunnetta tuo, kun (joskus harvoin) osallistuessa johonkin some- tai privakeskusteluun, saan sen pidettyä toista osapuolta kunnioittavalla ja kuuntelevalla tasolla. Ja mikä tärkeintä, tää sama pätee tietysti myös live-kanssakäymisiin ihmisten kanssa. Tätä sanallista puolta halusin enemmän avata, vaikka toki teoilla vahingoittaminen on vähintään yhtä ala-arvoista ja ei sovi mun mielestä millään tavalla siihen, mitä ajattelen menestyksestä.
Taloudellinen toimeentulo niin, että perustarpeet täyttyy hyvin
Mä en ole ikinä ajatellut isoa pankkitilin saldoa tai valtavaa omaisuutta menestyksen mittarina. Ihminen voi olla sisältä täysin romuna, vaikka tilillä olis miljoonia. Sellainen toimeentulon taso, jolla perustarpeet täyttyy (terveellinen ja riittävä ruoka, mukava asuminen ja terveyden huolto) ja hiukan rahaa jää yli säästöön ja käyttövaraksi, riittää. Mitä mä tekisin hulppealla talolla tai kymmenien tuhansien kuukausituloilla, jos oon jatkuvasti konfliktissa jonkun kanssa tai kokisin, ettei elämällä oo tarkoitusta?
Jätät jotain hyvää jälkeesi
Tää on viimeisenä, mutta ei missään nimessä vähäpätöisimpänä. Ajattelen, että ihminen on menestynyt, kun hän jättää jotain hyvää jälkeensä. Ekaan kohtaan liittyen, kun tätä pyrkii toteuttamaan, lisää se onnellisuuden ja merkityksen tunteita. Musta se on menestystä isoimmillaan! Mitä hyvää mä meinaan jättää jälkeeni? No, ajattelen, että oon auttanut työn kautta ihmisiä voimaan paremmin, oon kasvattanut kahta ihanaa ja fiksua nuorta naista, teen säännöllisesti hyväntekeväisyyttä lahjoitusten muodossa sekä motivoin ihmisiä tekemään maapallolle ja eläimille parempia valintoja.
Nyt kun luen mun tekstiä, tulee olo, että koitan todistella olevani hyvä ihminen 😀 Sitä ei ollut tarkoitus tehdä!!! Sen sijaan koitan herätellä miettimään (ei sitä, että pitäis tehdä niin kuin mä teen), ja ehkä mahdollisesti kiinnittämään huomiota maallisen mammonan sijasta muihin asioihin.
No niin, enempää mulla ei ole tällä kertaa sanottavana. Tai olis, mutta haluan ehtiä tehdä pienen salitreenin ja käydä kaupassa vielä tänään 🙂
Ens kertaan – moi!!!